Tiedotteet 2019

Syyssateet ovat nostaneet vedenkorkeuksia Etelä-Savossa (Etelä-Savo)

Etelä-Savossa järvien pinnat ovat olleet pitkään keskimääräistä alempana, mutta syksyn runsaat sateet ovat kääntäneet vedenpinnat nousuun. Pienemmät luonnontilaiset järvet ovat jo nousseet ajankohdan keskitason tuntumaan. Saimaa reagoi sateisiin hitaammin.

Saimaa kääntynyt hitaaseen nousuun

Vuoksen vesistöalueella on satanut loka- ja marraskuussa tavanomaista enemmän. Runsaat syyssateet ovat saaneet myös Saimaan vedenpinnan kääntymään nousuun, vaikka tavanomaisesti Saimaa laskee tähän aikaan vuodesta.

Saimaan vedenkorkeus on pysytellyt marraskuun melko tasaisesti matalalla tasollaan. Vedenkorkeudeksi havaittiin 3.12.2019 NN + 75,40 m Lappeenrannan Lauritsalan havaintoasemalla ja NN + 75,42 m Savonlinnan Pihlajaveden havaintoasemalla. Vedenkorkeus on noin 40 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Syyssateet ovat kasvattaneet Saimaan tulovirtaamaa ja vedenpinta onkin kääntynyt hitaaseen nousuun marras-joulukuun vaihteen tienoilla. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan nykyisestä tasostaan noin 10­–15 cm vuodenvaihteeseen mennessä. Mikäli talven sää jatkuu leutona ja sateisena, vedenkorkeus pysyy nousussa. Vedenkorkeus pysynee kuitenkin koko talven keskimääräistä alempana.

Muista Vuoksen vesistöalueen järvistä Heinävedellä Kermajärven vedenpinta (NN + 79,95 m) on ollut marraskuun alkupuolelta asti nousussa ja on lähellä ajankohdan normaalitasoa. Vedenpinnan ennakoivan nousevan edelleen noin 20 cm joulukuun aikana.

Säännöstellyistä järvistä Heinävedellä Juojärven vedenpinta (NN + 100,86 m) ja Joroisissa Maaveden vedenpinta (N60 + 99,22 m) ovat lähellä ajankohdan keskitasoaan. Juojärven vedenkorkeuden ennakoidaan nousevan joulukuussa noin 5–10 cm. Maaveden juoksutus on kasvanut, mikä on nostanut alapuolisen Sysmän vedenpinnan (N60 + 87,90 m) lähelle ajankohdan normaalitasoaan, –5 cm ajankohdan normaalitason alapuolelle. Pinnan ennakoidaan edelleen nousevan 15–20 cm joulukuun aikana.

Mäntyharjun reitillä vedenpinnat nousussa

Marraskuu oli Mäntyharjun reitin vesistöalueella selvästi keskimääräistä runsassateisempi, ja tämän seurauksena monien järvien vedenpinnat ovat olleet nousussa. Vedenpinnat ovat monin paikoin nousseet ajankohdan keskitason tuntumaan ja nousun arvioidaan jatkuvan vielä joulukuussakin. Mikäli talven sää jatkuu leutona ja sateisena, vedenkorkeus pysyy nousussa pidempääkin.

Pieksämäen Iso-Naakkiman vedenpinta (N60 + 111,10 m) on noussut marraskuussa miltei 15 cm ja on –5 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Kyyveden vedenkorkeus (NN + 100,36 m) on niin ikään ollut nousussa. Vedenpinta nousi marraskuussa noin 20 cm ja pinta on enää –6 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Nousua ennakoidaan kertyvän vuodenvaihteeseen mennessä todennäköisesti vielä 10–20 cm.  Läsäkoskessa virtaa tällä hetkellä vajaa 10 m3/s virtaama, mikä on noin kaksi kuutiota vähemmän kuin yleensä tähän aikaan vuodesta. Läsäkosken virtaama on joulukuussa kasvussa.

Puulan vedenkorkeus (NN + 94,56 m) on ajankohdan keskiarvon tuntumassa. Nousua on kertynyt marraskuun alusta noin 10 cm, mutta pinnan ei ennakoida enää juurikaan nousevan. Puulaa säännöstelevällä Kissakoskella juoksutetaan tällä hetkellä noin 18 m3/s. Juoksutuksen ennakoidaan kasvavan joulukuun aikana, mikä nostaa vedenkorkeuksia ja virtaamia alapuolisessa vesistössä. Hirvensalmella Vahvajärven vedenpinta (NN + 88,10 m) on –18 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella. Kissakosken juoksutuspäätöksistä riippuen vedenkorkeuden ennakoidaan olevan voimakkaassa nousussa ja pinta kohonnee todennäköisesti 50–70 cm joulukuun aikana.

Mäntyharjulla Lahnaveden pinta on ajankohdan keskitasolla ja Pyhävesi-Kallavesi +5 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Lahnavesi noussee joulukuussa vielä 15–25 cm ja Pyhäveden ja Kallaveden ennakoidaan nousevan joulukuussa todennäköisesti 15–20 cm. Vuohijärven vedenpinta (NN + 76,37 m) on noussut ollen enää –3 cm ajankohdan keskitasoon alapuolella. Nousua ennakoidaan kertyvän joulukuussa 10–20 cm.

Pohjavesien määrässä parannusta 

Pienissä ja keskisuurissa pohjavesimuodostumissa on pohjavesivarannot täydentyneet ja pohjaveden pinnat ovat pääosin lähellä ajankohdan keskiarvoja. Pohjavedenkorkeuden havaintoasemista Pieksämäen Iso-Naakkiman pohjavesialueella pohjavedenkorkeus on vielä keskimääräistä alempana. Pohjavedenpintojen ennakoidaan olevan joulukuussa vielä nousussa.

Jäät vielä hyvin heikkoja

Etelä-Savon pienet ja keskisuuret järvet ovat saaneet ohuen jääpeitteen. Suurten järvien selkävedet ovat pääsääntöisesti edelleen osittain sulina. Jäät ovat vielä hyvin heikkoja eikä niillä tule liikkua. Virtaamien kasvu etenkin vesivoimalaitoksien alapuolella voi osaltaan heikentää jäänmuodostumista. Virallisia jäänpaksuusmittauksia ei ole tänä talvena vielä aloitettu, sillä jää on liian heikkoa mitattavaksi.

Lisätietoja:

Vesitalousasiantuntija Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 224, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi


Päivitetty