Uutiset 2020

Litiumakkuja on jo kaikkialla kaivoksista keittiöihin - lisää tulee liikenteeseen ja energian varastointiin

Pirkanmaan ELY-keskuksessa selvitettiin akkumarkkinoiden muutoksia sekä niiden vaikutuksia jätehuoltoon ja tuottajavastuuseen. Litiumakkujen markkinakasvu on tasaantunut kannettavassa pienelektroniikassa, mutta teollisuuteen, liikenteeseen ja energiavarastointiin akkuja tulee yhä lisää. Muutokset pitäisi huomioida jatkossa lainsäädännössä ja lajitteluohjeissa.

Litiumakut alkoivat yleistyä 1990-luvulla matkapuhelimissa ja kannettavissa tietokoneissa, kun akut kevenivät ja niiden energiatiheys kasvoi. Viimeisten kymmenen vuoden aikana akkujen käyttö on laajentunut nopeasti. Litiumakulla toimivien laitteiden kirjo niin kuluttaja- kuin ammattikäytössä on valtava, ja uusia käyttökohteita robotti-imureista ruohonleikkureihin tulee jatkuvasti lisää.

– Ladattavat kodinkoneet, sähkötyökalut sekä puutarhan- ja metsänhoidossa käytettävät laitteet perustuvat suurelta osin litiumakkuihin. Pienelektroniikan lisäksi akkuja käytetään työkoneissa, kulkuneuvoissa ja energian varastointijärjestelmissä, kertoo projektikoordinaattori Suvi Simpanen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Simpanen on selvittänyt akkumarkkinoiden muutoksia sekä niiden vaikutuksia jätehuoltoon ja tuottajavastuuseen hankkeessa Varautuminen akkumarkkinoiden muutoksiin ja sen vaikutuksiin jätehuollossa.

Hankkeessa selvitettiin litiumakkujen käyttöä ja markkinatilannetta eri tuoteryhmissä, kerättiin tietoa akkujen jätevirroista ja niiden kehittymisestä sekä arvioitiin litiumakkujen jätehuollon haasteita. Hanke toteutettiin ympäristöministeriön rahoituksella Pirkanmaan ELY-keskuksessa, joka valvoo valtakunnallisesti muun muassa akkujen tuottajavastuun toteutumista.

Liikenteen sähköistyminen lisää litiumakkuja

Kannettavassa pienelektroniikassa käytettävien litiumakkujen maailmanlaajuinen markkinakasvu on tasaantunut viimeisten viiden vuoden aikana. Teollisuuslitiumakkujen markkinat ovat puolestaan kasvaneet. Globaalisti arvioidaankin, että litiumakkujen määrän kasvu perustuu tulevaisuudessa sähköisen liikenteen kasvuun ja energiavarastoinnin yleistymiseen.

Akku- ja paristoluokat kuluttuja-, ammatti- ja teollisuuskäytössä

– Tekniikan kehittymisen ja hintojen laskun myötä litiumakuista on tullut hallitseva akkutyyppi sähkökulkuneuvoissa. Litiumakkuja on ammatti- ja teollisuuspuolella muun muassa isoissa siivouslaitteissa, trukeissa, nostimissa, kuormaajissa ja kaivoskoneissa, Simpanen kertoo.

Litiumakkuja käytetään energiavarastointiin Suomessakin jo useassa suuressa sähkövarastojärjestelmässä (mm. Batcave, Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat). Myös kotitalouksien energianvarastoinnin ennustetaan kasvavan litiumakkujen hintojen alenemisen myötä.

Valmistajat ja maahantuojat vastaavat kierrätyksestä

Vielä tällä hetkellä sekä Suomessa että maailmalla suurin osa litiumakkujätteestä syntyy kuluttajaelektroniikasta. Suurempien teollisuusakkujen määrä kasvaa kuitenkin tasaisesti, ja 2020-luvulla näiden akkujen määrä tulee kasvamaan myös jätehuollossa.

Jätemäärän kehitykseen vaikuttaa se, kuinka nopeasti sähköinen liikenne kasvaa ja mikä litiumakkujen elinikä ajovoima-akkuina on. Esimerkiksi Suomen nykyisestä sähköautokannasta palautuu tämän vuosikymmenen lopulla kierrätykseen vuosittain tuhansia litiumakkuja, mikäli akun käyttöikä on sähköautossa lähemmäs 15 vuotta. Ennen kierrättämistä sähköautojen ajovoima-akkuja voidaan kuitenkin käyttää edelleen energiavarastoina.

Litiumakut kuuluvat jätehuollon tuottajavastuun piiriin, eli niiden keräyksestä ja kierrätyksestä vastaavat akkujen maahantuojat ja valmistajat tai näiden perustamat tuottajayhteisöt. Tällä hetkellä kannettaville litiumakuille ja -paristoille sekä sähkö- ja hybridiautojen ajovoima-akuille on olemassa omat tuottajayhteisönsä, ja vuoden 2020 aikana on odotettavissa tuottajayhteisöt myös pienille, kannettaville teollisuuslitiumakuille (mm. sähköpolkupyörien akut) sekä litiumajoneuvoakuille.

akku- ja paristoluokat, tyypit ja tuottajayhteisöt.

– Vuonna 2018 litiumakkuja ja -paristoja päätyi Suomessa kierrätykseen noin 110 tonnia. Tiedot käytettyjen litiumakkujen määristä ovat kuitenkin puutteellisia, sillä tilastoissa ei näy sähkö- ja elektroniikkaromun mukana kulkevia tai uudelleen käyttöönotettuja akkuja. Käytettyjä litiumakkuja jää myös varastoihin lojumaan, ja niitä sisältävien laitteiden laiton maastavienti on ongelma, jonka laajuutta ei täysin tunneta, Simpanen toteaa.

Huomio lainsäädäntöön ja lajitteluohjeisiin

Hankkeessa havaittiin, että jätehuollossa on panostettava tulevaisuudessa erilaisten akkutyyppien selkeisiin lajitteluohjeisiin sekä litiumakkujen turvalliseen säilyttämiseen. Litiumakkujen laajentunut käyttö pitäisi huomioida myös lainsäädännössä, jossa erityisesti akkuluokkien määritelmät vaativat päivittämistä ja selkeyttämistä. Myös akkujen uudelleenkäyttöön liittyvät vastuut ja velvollisuudet tulisi selventää lainsäädännössä nykyistä tarkemmin.

– Kaikkien tuottajien, eli akkujen valmistajien ja maahantuojien, saaminen jätehuollon tuottajavastuun piiriin on haaste, joka koskee kaikkia tuottajavastuualoja, Simpanen toteaa.

Tuottajavastuu koskee akkujen ja paristojen lisäksi keräyspaperia, pakkauksia, renkaita, romuajoneuvoja sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteita.

Hankkeen tiivistelmä

Lue lisää


Päivitetty